Vaihdevuosioireet – unettomuus virtsankarkailun ja tiheän virtsaamisen taustalla?
Alamme valmistua vaihdevuosiin eri ikäisinä ja toisilla tämä valmistautuminen tapahtuu noin 35 vuoden iästä alkaen. Kehoissamme tapahtuu tällöin muutoksia, jotka puolestaan vaikuttavat lantionpohjamme toimintaan.
Oletko ajatellut, että moni (esi)vaihdevuosioire saattaakin olla enemmän seurausta toisista (esi)vaihdevuosioireista eikä pelkästään vaihdevuosien tuomista hormonaalisista muutoksista kehossa?
Virtsankarkailu ja tiheä virtsaamisen tarve ovat selkeästi tällaisia oireita, joihin voi vaikuttaa niin hormonitoiminnan muutokset, mutta myös esimerkiksi vaihdevuosissa tyypillinen unettomuus. Ja miten unettomuus voi vaikuttaa lantionpohjan toimintaan selviää, kun luet loppuun asti.
Ennen kuin sukelletaan tähän noidankehään, niin käydään läpi sitä, mitä vaihdevuosilla oikein tarkoitetaan ja ketä kaikkia tämä aika koskee.
Sekava terminologia selkeäksi
Vaihdevuodet eli menopaussi on termi, joka on melko ylimalkainen, jolloin puurot ja vellit saattavat helposti mennä sekaisin.
Ensinnäkin premenopaussilla tarkoitetaan aikaa ensimmäisistä kuukautisista viimeisiin säännöllisiin kuukautisiin.
Perimenopaussilla puolestaan tarkoitetaan aikaa, jolloin kuukautiset alkavat muuttumaan epäsäännöllisiksi. Tämä aika jatkuu aina viimeisiin kuukautisiin asti. Viimeisistä kuukautisista lasketaan vielä 12 kuukautta kuukautisten päättymisestä perimenopaussiaikaan kuuluvaksi.
Tyypillisimmin perimenopaussi alkaa noin 40–45 -vuotiaana, mutta osalla siirtymä alkaa myös reilusti alle 40-vuotiaana. Tämä aika kestää yleensä 4–7 vuotta, mutta pisimmillään voi jatkua jopa 14 vuotta.
Perimenopaussissa kuukautiset oikuttelevat. Ne voivat tulla myöhässä tai liian ajoissa ja vuoto voi olla runsasta tai heikkoa. Kuukautiskivut saattavat vähentyä tai lisääntyä. Mitä vaan voi siis olla odotettavissa, sillä eletään muutosten aikaa.
Perimenopaussissa tyypillisiä oireita ovat myös kuumat aallot, hikoilu, unenlaadun heikkeneminen, mielialan vaihtelut ja ”aivosumu”.
Se, miten kunkin keho reagoi hormonaalisiin muutoksiin ja munasarjojen toiminnan hiipumiseen on erittäin yksilöllistä.
Vasta kun 12 kuukautta on kulunut viimeisistä kuukautisista voidaan puhua menopaussista. Tämä tapahtuu keskimäärin suurimmalla osalla 45–55 -vuoden iässä, mutta vaihtelua voi olla noin 40–60 -ikävuoden välillä.
Postmenopaussi alkaakin sitten tästä ja jatkuu loppuelämän.
Vaihdevuosioireita laidasta laitaan
Perimenopaussoireet voidaan jakaa kehollisiin (somaattisiin) sekä neurologisiin. Osa naisista kärsii voimakkaammista oireista ja toiset huomaavat siirtyvänsä kohti menopaussia vain kuukautiskierron muutoksista.
Oireita voi olla laidasta laitaan – osa oireista on harmittomia ja osa puolestaan vaikeuttaa elämää perustavanlaatuisesti. Ikävintä on, jos oireita ei ymmärretä yhdistää vaihdevuosiin.
Yleisiä ja ei niin yleisiä oireita ovat muun muassa
kuumat aallot
mielialan vaihtelut
unettomuus
tiedon käsittelyyn liittyvät haasteet
aivosumu
päänsäryt, migreeni
masennus
paniikkikohtaukset
haluttomuus
erilaiset oireet lantionpohjassa (joihin syvennymme tarkemmin seuraavaksi)
nivelkivut ja -jäykkyys
luuston haasteet
rintojen arkuus
sydänoireet
ruuansulatushäiriöt ja närästys
hiustenlähtö, kynsien haurastuminen
kuiva iho
muutokset makuaistissa, kuiva suu
Kuten huomaat, voivat oireet olla neurologisia (moni muuten pelästyy ja luulee oireidensa olevan alkavaa muistisairautta) tai kehollisia. Ja oireita voi todellakin olla vaikea yhdistää vaihdevuosiin.
Perimenopaussin vaikutukset lantionpohjan toimintaan
Muutokset hormonitoiminnassa vaikuttavat ehdottomasti lantionpohjan toimintaan peri- ja postmenopaussissa.
Hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat ensinnäkin emättimen limakalvoihin, virtsarakkoon ja virtsaputkeen. Limakalvot ohenevat sekä verenkierto ja joustavuus vähenevät. Muutoksia voi tapahtua myös emättimen ph-tasapainossa ja bakteerikannassa.
Tyypillisiä lantionpohjan alueen oireita ovatkin:
emättimen limakalvojen kuivuus ja kutina
ponnistusvirtsankarkailu yskiessä, aivastaessa, nauraessa, juostessa, hyppiessä ja muutenkin treenatessa
yliaktiivinen rakko
gynekologiset laskeumat (paineentunne, haasteet virtsaamisessa ja/tai ulostamisessa)
emätintulehdukset
virtsatietulehdus ja
yhdyntäkivut.
Unettomuus ja väsymys virtsankarkailun sekä tiheän virtsaamisen taustalla?
Lantionpohjan oireista esimerkiksi virtsankarkailu ja yliaktiivisen rakon oireet eivät johdu välttämättä pelkästään hormonaalisista muutoksista, vaan niihin voi vaikuttaa suuresti myös unettomuus.
Jos unenlaatusi syystä tai toisesta on heikentynyt, johtaa se väistämättä väsymykseen.
Väsymys puolestaan voi johtaa ymmärrettävästi esimerkiksi liikkumisen vähentymiseen.
Ja liikkumisen väheneminen vaikuttaa lantionpohjaan, koska lantionpohja RAKASTAA liikkumista. Liikkumisen vähentyessä lantionpohja ja sitä tukevat lihakset eivät saa tarvitsemaansa kuormitusta voidakseen hyvin.
Faktaa on myös se, että lihasmassa vähenee 30 ikävuoden jälkeen jopa noin 8% per vuosikymmen. Ollaankin havaittu, että esimerkiksi puristusvoiman pieneneminen (jota voidaan käyttää koko kehon lihasvoiman mittarina) lisää yöllisten vessakäyntien, virtsankarkailun ja yliaktiivisen rakon riskiä. Lihasmassa kun vähenee myös lantion ja keskivartalon alueelta.
Lihasmassan vähentyminen vaikuttaa lopulta siihen, että lantionpohja ei pysty osallistumaan tehokkaasti vatsaontelon paineensäätelyyn, jolloin virtsaa karkaa herkästi yskiessä, aivastaessa tai vaikka nauraessa. Lirahtelua voi esiintyä myös juostessa, hyppiessä ja jopa kävellessä.
(PSST! Voit lukea lisää vatsaontelon paineensäätelystä tästä.)
Väsymystä saatetaan puolestaan lääkitä vaikkapa pannullisella kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia nauttimalla. Ja lisääntynyt kofeiinin määrä puolestaan voi ärsyttää rakkoa, jolloin rakko ilmoittaa virtsaamisen tarpeesta tiheästi.
Unenpuute voi johtaa myös autonomisen hermoston sympaattisen aktivaation (suomeksi stressin) lisääntymiseen, mikä puolestaan vaikuttaa herkästi myös lantionpohjan toimintaan. Tällöin erityisesti rakko herkistyy entisestään, jolloin virtsaamisen tarve lisääntyy entisestään.
Melkoinen noidankehä siis.
Lääkkeeksi lihasvoimaa, hermoston tasapainoa ja oman kehon kuuntelua
Vaihdevuosia vastaan ei ole tarvetta taistella, sillä tämä siirtymä kuuluu luonnollisena osana elämään. Jotta oireet eivät kuitenkaan lamauta meitä, kannustaa tämä ajanjakso laittamaan oman hyvinvoinnin ykköseksi, jos itsestä huolehtiminen on jäänyt taka-alalle.
(Esi)vaihdevuosien aikaan korostuukin kokonaisuuden huomioiva kuntoutus – ei vain pimpinpuristelujumpan tarve.
Kuten varmasti oivalsitkin, voivat lantionpohjan oireet vaihdevuosiaikaan olla seurausta monesta asiasta.
Osa saattaa päästä eroon virtsankarkailusta ja tiheästä virtsaamisen tarpeesta vain lantionpohjan jumpalla ja esimerkiksi limakalvojen hyvällä hoidolla. Hieno juttu!
Mutta jos olet kokeillut näitä eivätkä oireet ole selkeästi helpottaneet, on todennäköisesti syytä tarkastella tilannetta kokonaisvaltaisemmin.
Yksi tärkeä teema onkin löytää keinot, jotka auttavat juuri sinua pitämään huolta oman kehosi ja erityisesti hermostosi hyvinvoinnista, jotta lantionpohjasikin pystyy toimimaan kuten sen kuuluisi – yhteistyössä muun kehosi kanssa. Ilman virtsankarkailua tai jatkuvaa tarvetta juosta vessassa.
Lähteet:
Bauer S, Lu K, Scherzer R, et al. Association of thigh muscle strength, area, and specific force with incident urinary incontinence in older adults: The Baltimore Longitudinal Study of Aging. Presented at: ICS 2022; September 7-10, Vienna, Austria. Abstract 163.
Hong, D, Zshang, H et al. Total muscle-to-fat ratio influences urinary incontinence in United States adult women: a population-based study. Front. Endocrinol. Vol 15 (2024) https://doi.org/10.3389/fendo.2024.1309082
Mosconi, L 2024. The Menopause Brain. The New Science Empowering Women to Navigate with Knowledge and Confidence.
Yang, SJ., Park, J.H., Oh, Y. et al. Association of decreased grip strength with lower urinary tract symptoms in women: a cross‐sectional study from Korea. BMC Women's Health 21, 96 (2021). https://doi.org/10.1186/s12905-021-01241-4