Laskeuma synnytyksen jälkeen – kuka on syyllinen?

Laskeuma on monen tekijän summa, ja tosiasia on, että toisille meistä kehittyy herkemmin laskeuma kuin toisille.

Gynekologiset laskeumat voivat pääsääntöisesti syntyä siksi, että 

1. lantionpohjan tuottama tuki on heikkoa sekä/ tai

2. lantionpohjaan kohdistuu (kroonisesti) liiallista painetta.

Lantionpohjan tuottamaan tukeen vaikuttavat monet asiat 

• Lihas- ja sidekudosominaisuudet ja lantion malli (eli perinnölliset ominaisuudet, joihin et voi itse vaikuttaa)

• Toimiva hermotus

  • Sairaudet

  • Synnytyksen aiheuttamat hermovauriot

• Levator anin (lantionpohjan suurin lihas) avulsio eli irtoaminen (kokonaan/osittain) kiinnityskohdastaan häpyluusta

  • Johtaa vähäisempään tukeen lantion alueen elimille

• Lihasten aktivoitumisjärjestyksen haasteet

  • Ehtiikö lantionpohja reagoida kasvavaan vatsaontelon paineeseen?

• Heikko lantionpohjan lihasten voimakestävyys

  • Passiivisuus eli vähäinen liikkuminen voi aiheuttaa

• Vaihdevuosien tuomat muutokset lantionpohjassa 

Lantionpohjaan voi kohdistua liiallista toistuvaa painetta

Liiallinen paine, joka suuntautuu kohti lantionpohjaa lisää laskeuman syntymisen riskiä. Mikä on liikaa heti synnytyksen jälkeisinä kuukausina on eri asia kuin 5 vuotta synnytyksen jälkeen. Ja mikä on liikaa toiselle, voi olla täysin siedettävissä toiselle.

Tällaisia lantionpohjaa pidemmällä tähtäimellä kuormittavia asioita ovat:

• Krooninen yskä

• Krooninen ummetus (tarve ponnistaa kakkaa ulos)

• Raskaiden taakkojen toistuva nostelu (huomaa, että tämä ei tarkoita, että pyytäisin sinua lopettamaan tähän paikkaan nostohommat)

• Keskivartalosta voiman tuottaminen yleensäkin niin, että paine työntyy ylhäältä alas erityisesti kohti alavatsaa ja lantionpohjaa (Huom! Paine menee siis sinne missä on heikoin lenkki!)

Huomioi, että vaaditaan pitkäkestoista toistuvaa ja voimakkaasti kasvanutta vatsaontelon painetta, joka on lantionpohjalle sillä hetkellä liikaa. Vatsaontelossa kuitenkin kuuluu tapahtua paineen nousua eikä sitä tule pelätä – paine on lähtökohtaisesti itsessään hyvä ja tarpeellinen asia ja auttaa mm. stabiloimaan selkärankaa.

Ja jos silloin tällöin kärsit vaikkapa ummetuksesta, ei satunnainen ulosteen päkistely todennäköisimmin ole ongelma. Mutta jos olet jo vuosia joutunut työntämään voimakkaasti kakkaa ulos, niin lantionpohjaasi on kohdistunut voimakasta painetta toistuvasti. Pidemmällä tähtäimellä tämä saattaa siis altistaa laskeumalle.

Alatiesynnytys on itsenäinen riskitekijä laskeumalle

Alatiesynnytyksessä yhdistyy sekä kudoksien venyminen jopa kolminkertaiseksi (jolloin lantionpohjan tuottama tuki heikkenee), mahdolliset hermovauriot, repeämät ja arpikudos sekä ponnistusvaiheen mahdollisesti voimakas paine.  

Tässä on siis jo monta syytä, miksi alatiesynnytys on itsessään merkittävä riskitekijä laskeuman synnylle ja tyypillistä juurikin synnyttäneiden naisten joukossa.

Voiko laskeuman saada aikaiseksi itselleen synnytyksen jälkeen?

On hyvä huomioida, että erityisesti alatiesynnytyksen jälkeen lantionpohjan lihaksisto on aiempaa heikompi. Venyneet lihakset kun eivät pysty vielä toimimaan optimaalisesti. 

Myös raskausaika jo itsessään kuormittaa lantionpohjaa, sillä vatsa tuo mekaanista painetta lantionpohjalle. Lisäksi raskausajan hormonitoiminta valmistaa kudoksia venymään. 

Kasvava vatsa aiheuttaa raskausaikana myös lantionpohjan aukon – levator hiatuksen – venymistä. Vaikka siis olisit synnyttänyt sektiolla, niin lantionpohjasi on ollut koetuksella raskausaikana eikä se pysty heti synnytyksen jälkeen tukemaan lantion alueen elimiä kuten ennen. Vaikkakin tuki on usein parempaa kuin alatiesynnytyksen jälkeen.

Synnytyksessä mahdollisesti tapahtuneet repeämät, episiotomia, hermovauriot tai avulsio vaikuttavat myös osaltaan siihen, että erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana lantionpohja ei pysty vielä toimimaan kuten ennen. Synnytyksen aiheuttama jopa kolminkertainen venyttyminen kasvattaa myös levator hiatusta.

Raskausaikana myös vatsalihakset ovat venyttyneet ja pallea on joutunut ahtaalle, mistä syystä vatsaontelon paineensäätely (pallean, keskivartalon ja lantionpohjan yhteistoiminta) on herkästi haastavaampaa.

Kuten jo aiemmin mainitsinkin, niin paine menee sinne, missä on heikoin lenkki eli sinne minne paine helpoiten pääsee. Raskauden ja synnytyksen jälkeen tilanne on usein se, että paine suuntautuu helpoiten juuri kohti lantionpohjaa ja alavatsaa, kun yskimme, nauramme tai kannamme vaikkapa vauvaa kantorepussa.

On MAHDOLLISTA, että laskeuman syntyyn on vaikuttanut oma toimintasi

Vaikka tekisit mitä, kehosi tarvitsee aikaa toipua synnytyksestä ja raskaudesta. Levator hiatus palautuu lähelle raskaudenaikaista mittaa merkittävimmissä määrin ensimmäisen 6 kk aikana. Tähän viitaten monesti myös suositellaan juoksun pariin palaamista vasta 6 kk synnytyksestä. 

On siis teoreettisesti mahdollista, että edesautat laskeuman syntymistä erityisesti alatiesynnytyksen jälkeen, kun lantionpohjasi ei kykene vielä tuottamaan riittävää tukea lantion alueen elimille ja JOS JÄTÄT HUOMIOIMATTA lantionpohjaan suuntautuvan paineentunteen sekä…

• menet vaikkapa juoksulenkeille ennen kuin olet nousujohteisesti valmistellut koko kehoa juoksun vaatimuksiin (lantionpohja, keskivartalo, alaraajat ja pakarat muutaman mainitakseni)  

• alat treenaamaan liian raskailla painoilla, kun vatsaontelon paineensäätely ei vielä toimi optimaalisesti (lue täältä lisää vatsaontelon paineensäätelystä)

• nostelet yleensäkin raskaita taakkoja niin, että lantionpohjaasi kohdistuu voimakasta painetta

• kärsit ummetuksesta ja joudut ponnistelemaan ulostamisen aikana.

Oleellista on siis olla läsnä omassa kehossa ja opetella tunnistamaan miltä tuntuu, kun lantionpohja työntyy alaspäin voimakkaasti. Ja malttaa antaa keholle rauha palautua kehoa kuuntelevan liikkeen avulla. Tiedän, aina tämä ei ole helppoa ja siksi kannattaa hakea tähänkin tukea, jos tunnet olosi epävarmaksi.

TODENNÄKÖISEMPÄÄ kuitenkin on, ETTET ole itse aiheuttanut itsellesi laskeumaa

Moni kokee syyllisyyttä siitä, että olisi aiheuttanut synnytyksen jälkeen itse itselleen laskeuman. Monella nimittäin paineen- ja pullotuksen tunne saattaa ilmetä vasta parin-kolmen viikon päästä synnytyksestä.

Miksi siis haluan antaa sinulle synninpäästön?

Kuten jo kerroin, lantionpohjassa tapahtuu venymistä ainakin kolminkertaiseksi, jolloin lantionpohjan lihaksisto ei  pysty tuottamaan tukea lantion alueen elimille (kohtu, virtsarakko, peräsuoli). 

Alatiesynnytyksen jälkeen lantionpohjassa esiintyy runsaasti turvotusta, joka hienosti kompensoi auttamalla tuomaan tukea näille elimille.

Kun turvotus asteittain vähenee, niin on mahdollista, että koet laskeuman aiheuttamia oireita, kuten paineen tunnetta. Tällöin laskeuma (suurella osalla muuten alatiesynnytyksen jälkeen on jonkinlaista laskeumaa) on siis ollut jo olemassa.

Tästä saattaa tulla tunne, että on itse tehnyt jotain väärin, esimerkiksi liian pitkän vaunulenkin.

Jos siis sinulle on käynyt näin, niin et suurella todennäköisyydellä ole omalla toiminnallasi aiheuttanut laskeumaa. Oireet ovat vaan olleet piilossa turvotuksen alla.

Eli kuka nyt oli syyllinen?

Ei kukaan. Ei kerrassaan kukaan. Laskeuman syntyyn vaikuttaa niin moni asia, joita me emme pysty kontrolloimaan, joten syyllisyyden viitan voi heittää pois ja syyllisten etsimisen voi unohtaa.

Tärkeää on myös huomata, että synnytyksen jälkeiseen lantionpohjan palautumiseen vaikuttaa hyvin moni muuttuva tekijä eikä näistä asioista pysty kirjoittamaan ikinä riittävän kattavasti.

Jokaisen tilanne on yksilöllinen ja toisen lantionpohja voi kestää vaikkapa juoksua jo 4 kuukauden kohdalla ja toinen tarvitsee huomattavasti enemmän aikaa (ja kehoa huoltavaa ja kuormittavampaan liikkumiseen valmistavaa harjoittelua).

Tästä syystä olemme kehittäneet askel askeleelta etenevän Luota lantionpohjaasi -etäfysioterapiaohjelman, jossa saat henkilökohtaista tukea juuri niin paljon kuin tarvitset, jotta laskeuman aiheuttamien fyysisten ja psyykkisten oireiden selättäminen onnistuu. Tutustu tästä lisää ohjelmaamme ja hae mukaan!

-Maria